Kunnallisverolaskuri 2025
Kunnallisverolaskurilla voit laskea paljonko maksat kunnallesi tai kaupungillesi veroa vuosipalkastasi vuonna 2025.
Mikä on kunnallisvero?
Kunnallisvero on vero, jonka jokainen Suomessa asuva henkilö maksaa asuinkunnalleen tuloistaan. Kunnallisvero muodostaa merkittävän osan kuntien tuloista, ja sillä rahoitetaan kuntien tarjoamia palveluita, kuten peruskoulut, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut.
Miten kunnallisveroprosentti vaikuttaa sinuun?
Kunnallisveroprosentilla on suora vaikutus nettotuloihin. Alueelliset erot voivat olla merkittäviä, ja matala kunnallisvero voi säästää asukkaille tuhansia euroja vuodessa. Käytä kunnallisverolaskuria saadaksesi selville, kuinka paljon maksat kunnallisveroa omassa kunnassasi.
Suomen korkeimmat ja matalimmat kunnallisveroprosentit vuonna 2025
Korkeimmat kunnallisveroprosentit
Vuonna 2025 seuraavat kunnat keräävät eniten kunnallisveroa suhteessa tuloihin. Nämä kunnat ovat huipulla, kun tarkastellaan korkeimpia kunnallisveroprosentteja:
- Pomarkku: 10,9 %
- Halsua: 10,8 %
- Ähtäri: 10,6 %
- Urjala: 10,3 %
- Ylivieska: 10,3 %
Matalimmat kunnallisveroprosentit
Toisaalta seuraavat kunnat tarjoavat asukkailleen alhaisimmat kunnallisveroprosentit:
- Kauniainen: 4,7 %
- Espoo: 5,3 %
- Helsinki: 5,3 %
- Kustavi: 5,3 %
- Eurajoki: 6,4 %
Miten kunnallisveroprosentti määräytyy ja miten verotuloja käytetään
Kunnallisvero on yksi merkittävimmistä paikallistalouden rahoituskeinoista Suomessa, ja sen suuruus määräytyy useiden tekijöiden perusteella. Jokainen kunta asettaa oman kunnallisveroprosenttinsa, joka määräytyy kuntakohtaisen taloustilanteen, väestörakenteen ja paikallisten palvelutarpeiden mukaan. Tämä vero kohdistuu ansiotuloihin, ja sen tuotto käytetään kunnallisten palveluiden, kuten koulutuksen, terveydenhuollon ja infrastruktuurin ylläpitoon.
Kuntatalouden tila ja palvelutarpeet
Kuntatalouden tila on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat kunnallisveron tasoon. Kunnat, jotka kamppailevat velkaantumisen kanssa tai joiden palvelutarpeet ovat korkeammat, joutuvat usein asettamaan korkeampia veroprosentteja kattaakseen menonsa. Esimerkiksi ikääntyvä väestö lisää terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarvetta, mikä kasvattaa kustannuksia. Toisaalta kasvavilla alueilla, joissa on enemmän työikäistä väestöä ja vahva veropohja, voidaan veroprosenttia pitää alhaisempana, koska palveluiden rahoittamiseen tarvitaan suhteessa vähemmän veroja asukasta kohden.
Veropohja ja alueellinen elinvoimaisuus
Veropohjan vahvuus on toinen tärkeä tekijä. Kunnat, joissa on paljon korkeapalkkaisia veronmaksajia, voivat kerätä merkittäviä verotuloja pienemmällä prosentilla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnat, kuten Helsinki ja Espoo, hyötyvät vahvasta veropohjasta ja voivat pitää kunnallisveroprosentin alhaisempana verrattuna moniin pienempiin kuntiin, joissa veropohja on heikompi. Sen sijaan maaseutukunnat, joilla on alhaisempi keskitulo ja korkeampi työttömyysaste, joutuvat turvautumaan korkeampiin veroprosentteihin kattaakseen kiinteät kulunsa.
Valtionosuudet ja kuntien väliset erot
Valtionosuudet tasoittavat jonkin verran kuntien välisiä eroja. Ne tarjoavat lisärahoitusta erityisesti heikomman taloudellisen aseman kunnille. Kuitenkin valtionosuudet eivät aina riitä kattamaan kaikkia palveluiden tuottamiseen liittyviä kustannuksia, ja kuntien on tehtävä päätöksiä veroprosentin nostamisesta tai palveluiden leikkaamisesta. Lisäksi kuntien investoinnit ja strategiset päätökset voivat vaikuttaa kunnallisveroprosenttiin. Esimerkiksi suurten infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi saatetaan väliaikaisesti nostaa veroprosenttia.
Muuttoliike
Muuttoliikkeellä on myös merkittävä rooli kunnallisveron suuruudessa. Kaupunkialueille suuntautuva muuttoliike kasvattaa veropohjaa ja mahdollistaa alhaisemman veroprosentin. Sen sijaan muuttotappioista kärsivät kunnat kohtaavat kasvavia haasteita, kun niiden veronmaksajien määrä vähenee, mutta palvelutarve pysyy samalla tasolla.